Kategoriat
muotiteollisuus

Paimioon poistotekstiilien käsittelylaitos 2021

Vaatteiden verkkokauppa jatkaa kasvuaan. Vaikka vintage on suosiossa ja moni muotibrändi korostaa kestävyyttä ja uusiokäyttöä, on tosiasia että vaatteista syntyy jatkossakin jätettä. Teksttilijätteen osuus yhdyskuntajätteestä on Suomessa noin 5-8%.

Euroopan Unionin direktiivin mukaan tekstiilijätteen erilliskeräys on tulossa pakolliseksi vuoteen 2025, mutta Suomi aikoo säätää lain voimaan jo 2023.

Pilottilaitoksena toimii Lounais-Suomen Jätehuollon laitos Paimiossa. Yhteistyöverkosto ulottuu alkuun viiden jätelaitoksen alueelle, yhtenä Helsingin seudun HSY. Tulevaisuudessa laitos käsittelee koko maan tekstiilijätteen, ja valmiutta on vastaanottaa sitä myös ulkomailta.

Tekstiilijätteen kierrätyksessä ongelmana ovat erilaiset kuidut ja niiden sekoitukset. Poistoon menevistä on siis vaikea muodostaa yhtenäistä massaa uusioraaka-aineeksi.

Aluksi prosessissa tekstiilit lajitellaan Turussa optista kuitujentunnistusta käyttäen, jonka jälkeen niitä jalostetaan teollisuuden käyttöön Paimion pilottilinjastossa.

Vastaavaa tunnistustekniikkaa on aiemmin hyödynnetty muovien lajittelussa. Yhteistyötä tekniikan kehittämisessä on tehty Lahden ammattikorkeakoulun ja Spectral Enginen kanssa.

Kuiduista arvokkaimmat ovat luonnonkuituja kuten puuvillaa ja villaa, joita voidaan käyttää uudelleen lankoina vaateteollisuudessa. Muut kuidut voivat soveltua esimerkiksi akustiikkalevyjen ja vastaavien teollisten tuotteiden valmistukseen.

Tulevaisuudessa voidaan siis myös muotia käyttää yhä vastuullisemmin. On kuitenkin muistettava että vaatteet ja asusteet tuottavat päästöjä myös valmistuksessa ja kuljetuksissa. Tehokkaampi kierrätys ei siis tarkoita että kertakäyttömuoti olisi jatkossakaan ongelmatonta.

Kategoriat
muotiteollisuus

AR eli Augmented Reality ja muotituotteet

AR eli augmented reality suomennetaan usein lisätyksi todellisuudeksi. Käytännössä se tarkoittaa virtuaalisia, graafisia elementtejä jotka nähdään fyysisessä maailmassa laitteiden näytön läpi katsottuna.

Suurelle yleisölle ehkä tutuin esimerkki on pari vuotta sittten maailmanlaajuiseksi villitykseksi noussut Pokémon GO. Pokemoneja löytää pelistä oikeassa maailmassa liikkuessa.

AR ei kuitenkaan ole pelkkää pelailua ja ajanvietettä, vaan teknologiassa nähdään suuria mahdollisuuksia myös hyötykäytössä. Todellisuuteen lisätyt elementit voivat esimerkiksi auttaa navigoinnissa tai perehdyttää työtehtävissä.

Luonnollisesti tämä teknologia on valjastettu myös markkinointikäyttöön.

Augmented realityn etuna verrattuna VR:ään eli virtuaaliseen todellisuuteen on helppokäyttöisyys. Erityistä laitteistoa sisällön käyttämiseen ei tarvita, vaan se tapahtuu yleensä omalta mobiililaitteelta tai vaikkapa messuosastolla tabletista.

Tuotetta voi siis tutkia ja ”käyttää” kolmiulotteisesti myös etänä, esimerkiksi verkkokaupassa. Tämä luonnollisesti sopii erinomaisesti myös muodin markkinointiin.

Vaikka käyttö on helppoa, vaatii AR-sisällön tuotanto tietenkin jonkin verran teknistä osaamista. Yleisesti brändit ja suunnittelijat tilaavat tuotannon tähän erikoistuneelta yritykseltä.

Panostusta siis vaaditaan, mutta hyödyt ovat kiistattomat. Eräässä selvityksessä konversioiden eli myyntien kasvu verkkokaupassa oli jopa 250 prosenttia korkeampi AR-käyttöönoton myötä.

Lisätyn todellisuuden elementtejä on alkanut ilmestyä myös googlen hakutuloksiin. Esimerkiksi tiettyjä Burberryn laukkuja voi tarkastella kolmiulotteisesti suoraan googlessa. Epäilemättä tehokas tapa erottua hakutulosten joukosta.

Lisähyötynä myös mahdolliset palautukset vähenevät, kun tuotetta on jo sovitettu verkossa ennen tilaamista.